Meidän kolme viikkoa tarkoittaa korkeintaan kahdeksan päivän harjoituksia, ja siinä ovat jo kenraalitkin. Aloitimme pääroolinäyttelijöiden kanssa työstää rooleja tammikuussa, ja tuntuu, että silti aika käy vähiin. Erityisen haasteelliseksi harjoittelun tekee se, että kolmikymmenpäisestä porukastamme joku on aina sairaana. Silloin astuvat kuvaan mukaan iki-ihanat paikkaajat, joista erityinen kiitos apulaisohjaajalleni Helmille, joka on joutunut lennähtämään milloin mihinkin tehtävään.
Talven harjoituksissa pahimmat mokat on jo ehkä naurettu. Joskus harjoitukset menevät nappiin, toisinaan on huonoja päiviä. Yksittäisistä kohtauksista alkaa muodostua tarina, näyttelijän aivoissa ymmärrys roolihenkilön motiiveista ja muuttumisesta.
Ensi viikonlopun jälkeen voin vaikuttaa enää suhteellisen vähän yksityiskohtiin. Loppu on vain hengen puhaltamista näyttelijöihin, valojen, lavastuksen ja äänteen sovittamista. Vielä voi olla tarpeen tehdä myös puvustukseen pieniä muutoksia.
Tänään teimme pitkän päivän, aloitimme puolilta päivin ja viimeiset lähtivät iltayhdeksältä. Vasta pestatut tarpeistonhoitajat Jutta ja Katri olivat mukana ensimmäistä kertaa. Heillä riittääkin hommaa, samoin Lauralla, joka hoitaa puvustusta, kaventaa puseroita, jatkaa hameita, siirtelee nappeja, katsoo asukokonaisuuksia. Myös valokuvaajamme Henri toi uusia kuvia, ja tulee taas ottamaan lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti