Hassua, miten pienistä asioista tulen onnelliseksi. Eräänäkin päivänä siitä, että komentajamme leikkasi pystärin ja luopui hartioille ulottuvista kiharoistaan. Toisena päivänä kaatosateessa harjoituksiin polkeneista näyttelijöistä, kolmantena positiivisista ja kannustavista kommenteista, neljäntenä lavastuspataljoonasta ja pienistä edistysaskelista.
Teatteriproduktion sivutuotteena syntyy koko joukko uuden tason ihmissuhteita tekijöiden kesken. Ikä-, tyyli- ja arvoasetelmat romuttuvat. Teatteri ei jätä kylmäksi. Se synnyttää
1.tietojälkiä
2.tunnejälkiä
3.toimintajälkiä
4.taitojälkiä
5.mielikuvajälkiä
6.arvojälkiä
Matkamme on loppusuoralla. Kohta on jo katsojien vuoro, sillä ilman heitä ei synny teatteria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti